Flyball-mestareiden ajatusmaailmassa: 7 oppia Roadrunners-joukkueen paluusta Crufts 2025 -kilpailussa

Valot himmenevät. Tuhannet taskulamput heiluvat ”Sweet Carolinen” tahtiin Cruftsin pääareenalla. Se on rituaalinomainen hetki – täynnä energiaa ja painetta. Keskiringissä belgialainen joukkue Roadrunners Beep Beep valmistautuu. Heidän aikaisemmat voittonsa ovat todistaneet heidän nopeutensa, mutta he muistavat liian hyvin viime vuoden, jolloin juuri tämä hetki, tämä kappale, häiritsi yhtä koiraa ja vei heiltä voiton.

Flyball on koirien viestijuoksu. Neljä estettä, laukaisulaatikko, haettu pallo ja nenästä nenään -vaihto. Neljä koiraa täydellisessä synkronissa. Voiton ja tappion välinen ero mitataan sekunnin murto-osissa. Neljällä Euroopan mestaruudella, kahdella FCI:n World Cup -voitolla, maailmanennätyksellä 14,07 sekuntia ja nyt kolmannella Crufts-voitolla Roadrunners asettavat riman korkealle.

Mutta vuoden 2025 finaalissa heidän ensimmäinen lähtönsä hajosi virheisiin: pudonneita palloja, huono lähtö, ajoitusvirheitä. Useimmat joukkueet eivät olisi toipuneet. Roadrunners kuitenkin toipui.

Mitä voittoon vaaditaan, kun kaikki näyttää menetetyltä?

Puhuimme Roadrunnersin kapteenin Dave Marisin kanssa ja selvitimme seitsemän vaikuttavaa oppia heidän legendaarisen paluunsa taustalla.

#1 Rauhallisuus ratkaisee paineessa

On yksi asia voittaa, kun kaikki menee suunnitelmien mukaan. Toinen asia on pysyä koossa, kun kaikki hajoaa. Siinä näkyy mestarien ero.

”Virheet kasaantuivat ensimmäisessä lähdössä, lähtökoira meni startiin hieman myöhässä ja jäimme jälkeen, koira sijoittui väärin laatikolla, jossa Drogon, meidän starttaava koira, on normaalisti lähes virheetön. Yksi nopeimmista koiristamme, Kyon, teki virheen sylkemällä pallon liian aikaisin, jota seurasi toinen sylkäisty pallo Memphisiltä, pakolliselta rodultaan puhdasrotuiselta koiralta, joka täytyy juoksuttaa jokaisessa erässä.”

Useimmat joukkueet olisivat menettäneet vauhtinsa siinä kohtaa. Roadrunners ei horjunut.

”Näytti hetken, että se karkasi taas käsistämme, mutta voittaminen tämän paineen alla on paras tunne ikinä.”

Opetus: Paine ei murskaa mestareita – se paljastaa heidät.

#2 Strategia voittaa nopeuden silloin, kun sillä on merkitystä

Finaaliin lähteminen nopeimmalla kokoonpanolla saattaa tuntua itsestään selvältä. Mutta jos joku koirista ei suoriudu, vaisto ei riitä.

”Tarvittiin radikaali päätös – vaihdoimme Kyonin Kookachoo’hun, joka sai kilpailla ensimmäistä kertaa äitiysloman jälkeen. Valitsimme vähemmän virheitä nopeuden kustannuksella. […] Juuri tällaisessa tilanteessa kokemus tällaisista kilpailuista näkyy.”

Suunnitelman muuttamisen hetken tunnistaminen – ja rohkeus tehdä se – erottaa kokeneet joukkueet muista.

#3 Kaadu, pohdi, nouse

Paperilla ensimmäinen ei tarkoita, että maaliin tullaan ensimmäisenä. Dave muistelee edellistä vuotta: ”Minun olisi pitänyt näyttää Seppille, missä flyball-laatikko ja pallo olivat Sweet Carolinen jälkeen, ja hän olisi varmasti ollut takaisin kisassa.”

”Kun työskentelee koirien kanssa, tietää, ettei kaikki mene aina toivotusti – mutta ei saa jäädä siihen kiinni.”

Mitä tärkeintä tällaisen tapahtuman jälkeen on, miten siihen suhtautuu ja käyttää kokemusta tullakseen vahvempana takaisin.

”Tee töitä kovasti, treenaa kovaa ja palaa sitten tekemään parhaasi.”

Ja se kannatti.

#4 Draivi ei riitä ilman kontrollia

Kaikki koirarodut ja sekarodut voivat pelata flyballia. Useimmat koulutetaan tottelevaisuuden kautta palkitsemalla, mutta Dave paljastaa, että whippettien ja vinttikoirien saalisvietin hyödyntäminen antaa heille strategisen edun.

”Vinttikoirat tai sekarotuiset, joilla on paljon vinttikoiraluonnetta, eivät ole helpoimpia koiria flyballiin. […] Koska osaamme kouluttaa whippettejä hyvin, meillä on luonnollinen strateginen etu, sillä Cruftsin flyballissa on pakollista juoksuttaa yksi puhdasrotuinen koira. Meillä se on salamannopea whippet, joka jättää kaikki muut puhdasrotuiset kauas taakse.”

#5 Tuttuus luo itsevarmuutta

Yksityiskohdat ratkaisevat mestaruudet. Ja kun olet jo voittanut useita, et jätä mitään sattuman varaan. Belgialaisjoukkue valmistautuu Cruftsiin näin:

1. Tiimiharjoittelu: ”Harjoitellaan erilaisilla koirayhdistelmillä, jotta vaihdot olisivat tiukkoja ja koirat tottuvat toisiinsa – koska haluamme niiden vaihtavan nenästä nenään täydessä vauhdissa.”
2. Pinta: ”Harjoittelemme samalla alustalla kuin Cruftsissa – jutagrass yhdistettynä tuffspun-mattoon, koska yleensä treenaamme ja kilpailemme nurmikolla.”
3. Yksilölliset haasteet: ”esimerkiksi tiukka ja nopea käännös laatikolla tai pallon irrottaminen liian aikaisin.”

#6 Treenaa kuin urheilija

Flyball on monipuolinen koiraurheilu: voimaa, kestävyyttä, ketteryyttä ja keskittymistä. Koirat spurttaavat, hyppäävät, pyörähtävät, nappaavat ja reagoivat nopeasti.

”Pitääksemme koirat hyvässä kunnossa ja ilman vammoja, meidän täytyy olla aktiivisia heidän kanssaan myös flyballin ulkopuolella. Keskitymme koirajuoksuun, koirapyöräilyyn, vaellukseen ja frisbeeseen – ei-kilpailullisella tasolla.”

Dave painottaa varusteiden merkitystä turvallisuudelle ja tarkkuudelle. Kaikilla joukkueen koirilla on Rock collar kaulapannat:

”Kaikki tiivistyy siihen hetkeen, jolloin ohjaaja päästää kaverinsa irti oikealla hetkellä saadakseen lähes täydellisen nenästä nenään -vaihdon. Ajoitus on ratkaiseva, ja silloin puolikiristystoiminto on hyödyllinen – se takaa nopean irrotuksen ilman, että käsi tai sormet jäävät kiinni kaulapantaan koiran spurttaessa.”

Move leash on myös tiimin suosikki:

”Kun koirat tietävät, että on kisa-aika, ne vetävät kaikella voimallaan. Twistlock-karbiinit ovat vahvoja ja takaavat, että koira pysyy hihnassa. Meillä ei ole koskaan hajonnut yhtäkään twistlock-karbiinia koirien vetäessä.”

#7 Lopulta kaikki on kiinni yhteydestä

Tämä saattaa olla tärkein oppi: Pidä hauskaa.

Pidä hauskaa koirasi kanssa. Pidä hauskaa ystäviesi kanssa. Pidä hauskaa tiiminä. Flyball-yhteisö luo ainutlaatuisen tavan rakentaa ystävyyksiä ja tuoda iloa – niin koirille kuin ohjaajille.

”Lopulta kisaamme vain muovisen pokaalin ja hetken julkisuutta varten. Ystävyys ohjaajan ja hänen kaverinsa välillä on tärkeintä – ja samalla tie menestykseen.”

Tie eteenpäin

Vaikka he vielä nauttivat menestyksestään, Roadrunners Beep Beep -tiimi ei ole valmis lopettamaan rajoja rikkovaa matkaansa. Millisekunti kerrallaan Dave paljastaa heidän kunnianhimoisen tavoitteensa:
”Olemme päättäneet tehdä sen, mihin mikään muu tiimi ei ole pystynyt – flyballin yksisarvisen – ja se on 13 sekunnin lähtö.”

Seuraa heitä Instagramissa ja näe, milloin he tekevät historiaa: @roadrunners_flyball

Haluatko lisää vinkkejä ja tarinoita koiraurheilusta – ja olla ensimmäisten joukossa kuulemassa uusimmat uutiset ja varusteet koirallesi?

Tilaa uutiskirjeemme täällä!